Paavilan tilan asutushistoria Levänomaisten kylällä ulottuu 1800-luvun puoliväliin. Alueella oli kaskiviljelystä Partalan kuninkaankartanon aikoihin 1500-luvulla, mutta talot olivat harvassa. Tilan maat kuuluivat Haikarilan kylässä sijaitsevan perintötalon takamaihin vielä isojaon aikaan 1830-luvulla ja Paavilasta tuli itsenäinen viljelystila vasta 1800-luvun puolivälissä. Syntynyt tila jaettiin 1900-luvun alussa kahteen osaan. Vanhasta osasta tuli Etelä-Paavila ja uudesta Paavila uusine tupineen ja navetoineen. Vuonna 2014 nämä erilliset tilat yhdistyivät jälleen yhdeksi kokonaisuudeksi. Etelä-Paavilan vanhoilla pelloilla on voimassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimus.
Nykyinen isäntäpari on viljellyt tilaa vuodesta 2000 saakka. Tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2011 ja vuonna 2012 lypsylehmät vaihtuivat uuteen lampolarakennukseen muuttaneisiin lampaisiin. Uuhien lukumäärä on noin 70, pässejä on muutama ja keväisin syntyvät karitsat nostavat pääluvun 200 tuntumaan. Toukokuun lopusta lokakuun loppupuolelle lampaat laiduntavat viljeltyjä nurmia. Lypsykarjasta muistuttaa vielä pari lapinlehmää, jotka kesäkaudella laiduntavat metsälaitumia yhdessä ponien kanssa. Vanhat kaskimaat toimivat paitsi laitumina karjalle, myös tuottavat puutavaraa, sillä eteläsavolaiseen tapaan tilalla harjoitetaan metsätaloutta. Eläinten siirroissa ovat apuna border collie- rotuiset paimenkoirat.
